Perry katseli vierestä, kun äiti ja se "Bryanin-muka-isä" muhinoivat. Tyttö katseli, ja oivalsi, että se saattoikin olla totta. Siis että Bryan olisi tuon miehen lapsi!

Jonathan halusi kuulla kaikki jutut, mitä niiden kuuden, pitkän vuoden aikana oli tapahtunut. Eihän Soph kaikkea muistanut, mutta erikoisalaan kuului Bryanin ja Perryn kasvu. Näistä jutuista kehkeytyikin sitten vähän muuta...

Ja haettuaan lapset sisälle, pikkuinen flirtti jatkui. Kuinka he saattoivat olla soittamatta toisilleen kokonaiseen kuuteen vuoteen?? Soph oli päättänyt muuttaa Santorinille, ja jäädä huolehtimaan Laurasta, Bryanista, Perrystä ja Jonathanista.

Jonathan oli huomannut Bryanin, joka tiiruili kulman takana. Siispä Sophie sai hommia.

"Hei kulta, tuletko moikkaamaan isääsi?"

"Ei TOI oo mun ISÄ!! EN TUU!"

"Mutta kyllä hän on... siitä vain on kuusi vuotta kun viimeksi tapasin hänet..."

Laura lähestyi jo aikuisuutta, mutta silti oli vielä innokas koulusta. Hänkin oli ruvennut hymyilemään hieman useammin, joka olikin suuri ilo koko perheelle. Pahin asia siitä oli kuitenkin se, että opettajana oli toiminut Armida Bellin.

Muutaman kuukauden kuluttua Eva tuli hakemaan omia ja äitinsä kamppeita. Yhden asian hän unohti, mutta tiesi, että jos se joutuisi Armidan käsiin, sille kävisi huonosti.

Bryan ja Perry saivat nukkua isovanhempiensa huoneessa. Sänky oli pehmeä, ja molemmat nukkuivat hyvin. Perry näki unta isästään, mutta Bryan käsri pahasta painajaisesta...

Niin. Eva oli jättänyt Archien Lauran hoidettavaksi. Lauran piti salailla poikaa, ja samalla yhtä toista asiaa.

Bryan heräsi. Hän nousi, puki vaatteet ylleen ja lähti... ulos. Hän karkasi, sillä ei enää halunnut olla isänsä kanssa.

Aamulla Perry juoksi televisiota tuijottavan Lauran luo.

"No, mihinkäs nyt on kiire??" Laura kysyi.

"Bryan... on... poissa!!"

"No, katsoitko jo vessoista?"

"Ei ollu. Mä oon tutkinu koko talon!"

"A-aa! Kyllä se sieltä esiin tulee. Se ei oo voinu mennä kauas."

"Paitsi jos se puhu unissaan karkaamisesta!"

Tämä pari ei koskaan väsynyt toisiinsa. Sophie oli rakastanut Jonathania koko ajan, viime näkemisestä asti. Bryaniakaan ei ollut löydetty, mutta rakastuneet eivät siitä kamalasti piitanneetkaan. Huomenna olisi aikaa etsiä...

"BRYYYAAAANN!!! MISSÄ SÄ OOOOOOOT???"

Jonathan tuli vihaisena ulos.

"Mitä sinä täällä huudat! Toiset yrittää v**u nukkua!"

"Etkö muista, Bryan on kateissa!! Ja mä en oo tähän syyllinen!"

Sophiekin piti huutaa etsimään poikaansa. Mutta turhaan. Olisi lähdettävä kylälle etsimään.

Illan tullen Laura oli tuonut vanhan poikaystävänsä kylään. Suhteet olivat taas lämmenneet, ja he viihtyivät keskenään.

Tosin Tony (Adgar) oli edelleenkin hieman päällekäyvä. Laura ei tosin laittanut vastaan, hän rakasti Tonya.

Hän oli kolme vuotta sitten kosinut Lauraa, mutta tuloksetta.

Tällä kertaa Laura kylläkin suostui hänen vaimokseen. Pari oli onnellinen, ja suunnitteli jo häitä ja opiskelua.

Satoi. Talvi teki tuloaan, vaikka olikin lämmintä. No, lämmin on Kreikassa n. 25 astetta... Jon meni katsomaan parvekkeelta, näkyisikö Bryania missään. Muut olivat menneet katsomaan kaupungilta.

Kesken sängyn petauksen, Sophie huomasi olevansa raskaana. Mikä vahinko! Ja Bryankin oli kateissa, miten hän sen ymmärtäisi?? Tottakai hän rakasti jo lastaan... Mutta tunne lapsesta tähän aikaan oli aika iso askel.

Vaikka Tony oli kokenut kovia, ensimmäinen pelehtimiskerta oli todella... mukava. Etenkin kun sen sai jakaa Lauran kanssa.

Laura hoivasi Archieta kuin omaa lastaan. Archiekin piti Laurasta, mutta noin pienenä vauvana sitä ei osannut ilmaista muuten kuin puklaamalla päälle.

"Missä se poika on!!" kirosi Jonathan. Hän ei todellakaan enää pitänyt tästä. Bryan oli jo neljättä päivää kateissa, mahtaisiko enää olla elossakaan?

Tontin nurkilla hiippaileva Bellinin neiti näytti olevan aika hyvillä mielin Bryanin katoamisesta. Mahtaisiko hän olla mukana juonessa?

Sophien maha kasvoi, ja se lisäsi ongelmaa. Hän ei voinut enää etsiä Bryania...

Sophien mahaa alkoi koskea, vaikka synnytys ei ollut vielä lähelläkään! Voisiko lapsi syntyä noin paljon etuajassa??

"Voi ei! EI!!"

"Minun lapseni... Ei.." Sophien nyyhkytys kantautui koko hotelliin. Hän oli saantu keskenmenon.

Selviääkö Sophie lapsensa menetyksestä? Oliko tämä sittenkin liian kova paikka? Löytyykö Bryan?